Elrohir

FAGERÄNGIN RATSUJOUSIAMMUNTAVALMENNUKSET
YLEISESTI
- Pidetään yllä hyvä ja lämmin meininki: otetaan uudet lämmöllä mukaan, autetaan toisia tarvittaessa, uskalletaan kysyä apua.
- Valmennusten aikana keskitytään ensisijaisesti hevoseen, ammuntaan ja opetukseen. Toki ilmapiiri on rento ja jutustella saa, mutta tehdään se niin ettei se hidasta treenien kulkua ja että kuulemme silti kaikki ohjeistukset. Näin pysymme paremmin aikataulussa ja luomme kaikille hyvän oppimisympäristön. Kavereiden kanssa saa jäädä juttelemaan tallille treenien jälkeen :)
- Valmennukset ja treenit on suunnattu hyvän perusratsastustaidon omaaville, jotta ryhmä voi edetä samassa tahdissa ja hevosia voidaan kierrättää eri ratsastajilla. Tarkan taitotason määrittäminen on vaikeaa, kun ratsastus on RJA:ssa erilaista kuin muuten – huippukoulukiemuroiden tunteminen ei ole välttämättömyys. Tule rohkeasti mukaan fiilistelemään, treenaaminen vaatii oman rutiininsa jotta keskittyminen hevosen ja jousiammunnan välillä muuttuu luontevaksi. Suosittelemme kuitenkin lämpimästi myös esimerkiksi maastoilua tai ratsastustunteja harrastuksen tueksi.
- Löytönuolet tuodaan vintille, joten jos löydät nuolen jonka omistajaa et tiedä tai oma nuolesi on hukassa, niin tsekkaa vintiltä :)
- Hevosten painoraja on 80 kg. Lisäksi koska ratsujousiammunnassa painopisteemme herkästi vaihtelee kun käännymme satulassa ja siten rasitus hevosille on kovempi, on pienimmillä hevosilla (Krulla, Loki, Mána) painoraja 75 kg.

MAASTA AMMUNTA
- Aloitetaan lämmittelyllä. Jos myöhästyt, lämmittele itsenäisesti etenkin olkapäät.
- Jos nuolia hukkuu esim pitkän matkan ammunnassa, kerätään treenien aikana vain helposti löytyvät nuolet ja käytetään aikaa nuolten etsimiseen vasta treenin jälkeen
- Aina saa kysyä, mutta pidetään muuten ”ylimääräinen höpöttely” kurissa niin, ettei se hidasta treenejä: esim. nuolia hakiessa saa tietenkin jutella, mutta kun tulee lisäohjeita ampumiseen, niin rauhoitutaan kuuntelemaan ne. Näin saamme tehtyä kaikki harjoitukset ja varmistamme, että myös hiljaisempaa treeniympäristöä kaipaavilla on mahdollisuus keskittyä valmennuksissa.

HEVOSTEN LAITTAMINEN
- Hevoset hoidetaan pihalla harjauspaikoilla tai sisällä karsinoissa. Ulkona hoitaessa naru tarpeeksi lyhyeksi, ettei hevonen voi astua siihen ja satuttaa itseään. Sisällä hevosilla on nimetyt paikat, mutta ne voivat olla myös toistensa karsinoissa.
- Harjataan hevoset ja putsataan kaviot, erityisesti huolehditaan ettei satulan alle jää likaa joka hiertäisi. Pitäydytään kuitenkin hevosia hoitaessa aikataulussa.
- Hevosille on yhteiset harjat ja ne on jaettu korona-ajaksi ”puhtaisiin” sinisen vadin harjoihin, jotka on desinfioitu edellisen käyttäjän jäljiltä. Käytön jälkeen ne voi laittaa mustaan saaviin. Jos puhtaita harjoja ei ole, on tallin pihassa pullo Virkon-S:ää jolla harjan kädensijan voi desinfioida.
- Ratsujousiammuntasatulat löytyvät tallin vintiltä. Kaikissa niissä on tärkeää varmistaa, että satuloi tarpeeksi taakse: issikoilla satuloidaan taaemmas, ja RJA:ssa sen merkitys korostuu kun olemme kevyessä istunnassa. Perusasetuksena satuloissa jalustinhihnat kulkevat myös takaa, jolloin ratsastajan on helpompi olla kevyessä istunnassa suorana eikä ratsastajan paino asetu hevosen lavoille. Tämä tapa on suositeltavin, mutta jos se tuntuu todella epämukavalta, voi takakiinnityksen ottaa pois. Muistakaa silloin kuitenkin korjata jalustimet taas ”tavallisille asetuksille” käyttönne jälkeen.
- Satulahuoneessa on hevosten nimetyt suitset sekä kuolaimettomat suitset, joita usein käytetään ratsujousiammunnassa. Koska niitä käytetään eri hevosilla, täytyy niiden sopivuus aina tarkistaa kun pukee ne päälle. Hevosten Hopoti-profiileista löytyy kuvaus niiden varusteista.

RATSASTAMINEN
- Tullaan yhdessä kentälle kun kaikki ovat valmiina, kiristetään vyöt, säädetään jalustimet, otetaan jousiammuntavarusteet mukaan ja noustaan selkään jakkaralta. Pyritään mahdollisimman itsenäisesti hoitamaan jalustimet ja vyöt kuntoon, mutta toki apua saa pyytää – osassa satuloista remmit on alempana.
- Hepoille mukaan näkkileipää / porkkanaa / muuta herkkua omaan taskuun joko tallilta tai kentän postilaatikosta.
- Kun olet valmis, lähde antamaan hevoselle alkukäyntejä kentällä. Alkuverryttelyn aikana ”laitamme hevosen asetukset kuntoon”, sillä ratsujousiammunnassa hevosen tulisi tehdä melko itsenäistä suoritusta, jotta ratsastaja pääsee keskittymään myös ampumiseen. Siksi on tärkeää pyrkiä alussa luomaan kontakti hevoseen: miten se pysähtyy, lähtee liikkeelle ja kääntyy. Ratsasta niin kevyillä avuilla kuin mahdollista, mutta niin napakasti kuin on tarpeen. Myös hevosen taivuttelua on hyvä tehdä, sillä notkeaksi verryteltynä hevoset saavat laukan pyörimään paremmin.

RADALLA RATSASTAMINEN
- Radan aikana hevosen tulisi kulkea suoraan, melko keskellä rataa, rentoa eteenpäinpyrkivää käyntiä. Radan aikana hevoset eivät saa syödä ruohoa ja tästä on syytä olla hyvin tarkkana, jotta hevonen voi kulkea radalla pitkällä ohjalla pyrkimättä syömään ratsastajan ampuessa. Jokainen radalla haukattu suupala vahvistaa hevosen taipumusta mennä syömään radalla ampumisen aikana.
- Kun radalta ratsastetaan kentälle, kaarretaan vasemmalle pitkän sivun aitaa vasten katse radalle päin ”parkkipaikalle”. Hevonen pysäytetään, se saa kiitoksen ja herkun. Herkku pitäisi kuitenkin antaa silloin, kun hevonen seisoo nätisti eikä yritä hamuta herkkua ratsastajan kädestä. Muistetaan, että positiivinen vahvistaminen on tehokas keino, ja saatamme herkästi vahvistaa myös epätoivottua käytöstä, jos emme ole tarkkana ajoituksen kanssa. (Lisää luettavaa esim. täältä: http://hevosilo.fi/2017/02/02/luopuminen/)
- Radan toisessa päädyssä pysähdytään hiekalla. Talvella jäädään radan päätyyn, mutta kesällä PYSÄHDYKSEN JÄLKEEN ratsastetaan hevonen ulos hiekka-alueelta sopivaan kohtaan ja annetaan sille selkeästi lupa mennä syömään, esim. painamalla sitä kädellä harjasta alas päin. Hevonen ei saisi itse repäistä ohjia ja mennä syömään, vaan syödä vasta luvan kanssa. Ennen omaa vuoroa tullaan jo radan alkuun valmistautumaan, riippuen toki hevosesta (radan alussa kuumuvaa ratsua ei tarvitse turhaan seisottaa pitkää aikaa radan alussa).

LAUKKA RADALLA
- Omaa vuoroa saa ja kannattaakin tulla odottamaan radan alkuun, mutta radalle saa tulla vasta luvan saatuaan. Laukka nostetaan vasta hiekalta, jotta kostealla säällä ei tule liukastumisia nurmikolla. Hevoset ovat usein rennossa ja raukeassa tilassa, joten niitä täytyy herätellä ja valmistella laukannosto huolellisesti. Laukannosto saa olla huolellinen ja napakka, mutta puristamaan ei saisi jäädä – silloin melkeinpä kaikki hevosista tiputtamat possupassille. Pohkeen pitäisi käydä kyljellä ja irrota nopeasti. Hevosille tuttuja eteenpäin ajavia apuja ovat suhina ja ohjien päädyllä läpsyttäminen kaulalle. Omat jalat täytyisi pitää mahdollisimman rentona ja olla kevyessä istunnassa. Osalla hevosista (Krulla, Trine, Ruusu, Roope) radan alussa on aina pysähdys nenä menosuuntaan ennen laukannostoa.
- Kun laukka on nostettu, pitää ensimmäisten askelten aikana varmistaa että laukka lähtee rullaamaan hyvin eteenpäin. Islanninhevosilla on ekstra-askellajit ja ne ovat melko pieniä hevosia, joten jos laukka ei ole tarpeeksi eteenpäinpyrkivää, on niiden vaikea kuljettaa meitä vapaalla ohjalla samalla kun käännymme ampumaan. Jos laukka on laahaavaa ja hidasta jo alkuun, se yleensä tipahtaa radan aikana possupassille tai raville. Hevosilla on kaikilla omanlaisensa rytmi ja kaikkien ”ihannerytmin” oppii ajan myötä tuntemaan.
- Laukan tulisi säilyä läpi radan ja ratsastajan keskittyä aina ensisijaisesti hevoseen, vasta toissijaisesti ampumiseen. Jos laukassa on ongelmia, tulee tarkistaa omien jalkojen rentous, sillä se on useimmiten syynä laukan tippumiseen. Hevoset kuitenkin myös oppivat nopeasti milloin niillä on mahdollisuus laiskotella, joten silloin voi joutua pyytämään laukkaa napakamminkin.
- Rata pitäisi muistaa ratsastaa loppuun saakka, vaikka usein keskittyminen on maalitauluissa ja viimeisen taulun jälkeen ratsujousiampujilla on tapana rentoutua liikaa ja siten pyytää hevonen käyntiin. Hevosten laukka pyritään jatkamaan lähes kentälle saakka viimeisten ajanottotolppien ohi, jotta kisasuoristusten tekeminen onnistuu ja hevosilla on tuttu rutiini siitä, mitä niiltä vaaditaan. Siirtymä käyntiin tulisi tapahtua ratsastajan aloitteesta. Jos hevonen ”ryöstää” käyntiin, se pitää pyytää uudestaan laukalle tai ainakin raville. Tähän voi tarvittaessa hyödyntää kenttää, eli ei kaarrakaan hevosta parkkikselle, vaan jatkaa ravin pyytämistä niin että saa muutaman askeleen, joista pääsee kiittämään hevosta ja sitten ratsastamaan parkkikselle.

TREENIN PÄÄTTEEKSI
- Hevosille annetaan loppukäynnit joko ratsain tai kävellen. Tullaan alas selästä ja löysätään vyötä. Kesäaikana syötellään hevosia radan reunalla samalla kun saadaan palautteet.
- Tallilla satulat riisutaan telineille, suitsia ei tarvitse vaihtaa riimuihin, sillä hevoset tuodaan suoraan sisälle syömään väkkäriannosta.
- Satulat voi kantaa vintille, huovat jäävät satulahuoneeseen. Satuloissa jalustimet ja vyö on hyvä nostaa satulan päälle, niin niiden kantaminen helpottuu. Suitsille on omat, nimetyt paikat satulahuoneessa.

MAKSAMINEN
- Valmennusten normaali hinta on 65 e, erikoistapahtumissa hinta voi vaihdella.
- Valmennuksen varaamisen yhteydessä maksetaan varausmaksu 20 e suoraan Hopotiin.
Loppusumman 45 e voi maksaa:
- Käteisellä suoraan tallille
- Smartum suoraan tallille
- Tilille, FI55 1428 3500 1966 50 Minna Mäkinen (Viestiksi treenien pvm)
- 10x korteilla: maastokortti (vastaa 40 e osuutta, kelpaa myös tunnin maastojen maksamiseen) + "maalitaulukortti" (vastaa 5 e osuutta, kelpaa myös itsenäisen maasta ammunnan maksamiseen)